Je, Jep, Jepu 5 vuotta

Tänään vietetään Jepun synttäreitä. Tässäpä kuvia päivän sankarista.

Syksyn agilityt

Syksy alkaa olla jo pitkällä ja hiekkakentiltä ollaan siirrytty treenaamaan "hallin lämpöön" tekonurmelle.

Elokuun kisojen jälkeen ollaan kisailtu pariin otteeseen Mikkelissä ja omissa kisoissa Kikan tallin maneesilla Rissalassa. Edistystä ei ole tapahtunut, eihän tulosta voi tulla kun radalla on kaksi kontaktivammasta...

Mikkelissä voitettiin elokuussa agilityrata kahdella kontaktivirheellä ja Kikan tallilla hyppyrata tuloksella 5 (virhe kepeillä). Ajat ovat kyllä meillä huippuluokkaa, joten voisi siellä kontaktilla sitä hieman kuluttaa.

Talvi treenaillaan tiukasti Maisan ja Jepun kanssa Hukka-Hallilla tavoitteena ensi kevään kisat, Maisalla kisauran aloitus ja Jepulla onnistuneet kontaktit.

Vauhtipätkiä

Lauantaina irroiteltiin omissa kisoissa täysillä ja kaikki onnistui paitsi kontaktit. Hyppyradalta tuli jopa komea voittokin. Ensi sunnuntaina koetetaan onnea Mikkelissä.

Möllit kisoissa

Maisa aloitti tänään kilpailu-uransa agilityssä osallistumalla Hu-Pun möllikisoihin. Eikä muuten ollut mikään möllirata minkä NurMikko oli suunnitellut, sanoisimpa että melko vaativa ykkösluokan rata.

Maisa meni oikein reippaassti vaikka virheitä tuli jonkin verran. Kepeiltä kielto ja virhe välillä (treeneissä menty viimeaikoina verkkokeppejä). Puomilta kielto ja siitä johtuen loikka puomin sivulta ohi ylösmenokontaktin. Yhdellä hypylla Maisa hyppäsi johteen yli, enkä jaksanut sitä korjata ja siitä hyl. Mutta sijoitus siitä huolimatta hienosti toinen.



Tässä Maisan eka tuomarinsihteerin lappunen.

Tässä linkki länderileirillä elokuun alussa otettuihin kuviin.

Riikaa muttei liikaa

Kävimme Vappuviikolla vierailulla Riikassa. Suora lento Kuopiosta, perillä neljä päivää ja kolme yötä. Hieno paikka kannatti käydä. Kierreltiin ostoksilla, katseltiin kauniita vanhoja taloja, istuttiin terrasseilla ja nautittiin hyvästä kahvista ja leivonnaisista pienissä katukahviloissa. Aurinko paistoi ja lämmintä oli.

Oli joukkoon eksynyt muitakin valokuvaavia turisteja, vaikkei mikään pahin turistisesonki vielä onneksi ollutkaan.







Käytiin junaretkellä Jurmalan 35 km pitkällä hiekkarannallakin. Matka maksoi 1,40 € / henkilö, eli lähes ilmaista junakyytiä. Lämpöä oli 24 astetta, aurinkoa otettiin, muttei sentään uskallettu uimaan.


Ja olut oli kylmää ja hyvää.


Vanhojen rakennusten ystävänä hirvitti tyhjilleen jätetyt hienot talot. Nämä talot Jurmalassa. Olisi Latviassa remonttireiskoille hommia.



Viimeisenä päivänä vuokrattiin auto ja ajeltiin Latvian maaseudulla. Käytiin Kuldigan pikkukaupungissa, jonka vanha keskusta on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.

Iloa muistellen

Tänään täyttäisi meidän länderi numero kolme seitsemän vuotta, jos elää olisi saanut.

Paljon onnea vielä elossa oleville Ilon sisaruksille.

FIN MVA Ilo syntyi 27.4.2002 Helsingissä Päivi Ikosen kasvattamana.

Agilityssä Ilo kerkesi kisaamaan Annan kouluttamana vain kaksi kisaa. Kisojen jälkeen tuomari Minna Räsänen tuli sanomaan, että ymmärtää miksi koiran nimi on Ilo, oli sen suoritus niin iloista ja pomppivaa. Tuloksena oli hyl ja 10 vp. Oli Ilo aiemminkin esiintynyt agilitykisoissa, kun se kerran karkasi valjaista kun minä olin Masin kanssa radalla. Radan suoritus jäi kesken kun minulla oli kaksi koiraa puomilla yhtäaikaa, eikä kumpikaan tehnyt kontaktivirhettä. Saatiin me Masin kanssa uusia rata ja taisi sieltä nolla tulla.

Ilo astutettiin syksyllä 2004 Rekulla. Jälkeläisiä syntyi keisarinleikkauksessa
7 kpl, kolme narttua ja neljä urosta, Ilo menehtyi leikkauksen aiheuttamaan verenvuotoon. Pentueesta meille itselle jäi raikulipoika Jepu.

Pikkupentuna puutarhahommissa


Ilo agikisoissa, huomaa hypyn ilmavuus


Ilo ja Masi kesäisissä tunnelmissa


Ilon pisarat maitobaarissa, keinoemona kääpiövillakoira

Näytelmissä

Piipahdettiin sunnuntaina Maisan kanssa näytelmissä Outokummussa. Tuomarina hääri Juha Putkonen ja tapahtuma oli täyteen ahdetussa Outokummun jäähallissa. Eipä sitä muistanutkaan mitenkä rasittavia nämä ahtaissa paikoissa olevat näyttelyt ovat.

Eipä tarvitse vastaaviin kekkereihin, töykeiden koiraihmisten seuraan pakkautua ihan heti. Ihmettelen miten tämä porukka jaksaa joka viikonloppu ajaa satoja kilometrejä ja maksaa korkeita osallistumismaksuja tästä ilosta. No jokainen tyylillään.

Maisa jännitti ja arasteli paikkaa ja tilannetta niin paljon, että tuloksesti saatiin vain H. Odotukset olivat pikkusen korkeammalla Tuusniemen menestyksen jälkeen.

Maisa odottaa vuoroaan


Tuomari tutki Maisan tarkasti


Tässäpä arvostelu